Modernin järjestön työvälineet, osa I

Tapio Nurminen

December 31st, 2010

Osallistuin Nettiajan kansalaisyhteiskunta -leiripäivään Tampereella 6.10.2010. Omassa leirinuotiossani keskustelimme vajaan 10 hengen porukalla nykyaikaisen järjestön työvälineistä. Kiitokset kaikille ryhmässäni olleille aktiivisesta osallistumisesta ja mahtavista vinkeistä! Sessiomme oli niin aktiivinen, että julkaisen nämä mietteet ei vain yhden, vaan useamman blogitekstin muodossa alkuvuoden 2011 aikana.

Järjestöjä on Suomessa moneen lähtöön, pitkälti yli 100 000. Leirinuotion aikana keskityimme pohtimaan asiaa nimenomaan uudenaikaisen järjestön näkökulmasta: esimerkiksi eläkeläisjärjestö tuskin innostuu kovin paljon IRC:in käytöstä tiedotuksessaan.

Yhdistystoiminnan pullonkauloja

Viime aikoina yhdistystoiminta on ollut jonkinnäköisessä kriisissä. Monessa järjestössä jäsenistön keski-ikä on noussut huolestuttavan korkeaksi. Nuorilta ei tahdo löytyä aikaa aktiiviseen toimintaan. Opiskelijajärjestöissä myös opiskeluaikojen rajaukset ovat tuntuneet: nuorista tuntuu ettei heillä ole aikaa harrastamiseen. Entä miten saadaan jäsenet pysymään mukana toiminnassa vuodesta toiseen?

Monessa tapauksessa perinteinen yhdistystoiminta onkin korvautunut niin sanotulla kevytaktivismilla. Leo Straniuksen sanoin “[k]un suomalaista kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet läheinen kytkentä valtioon, yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkkisuus, uudenlaisen aktivismin keskiössä on yksittäinen ihminen.” (HS Vieraskynä 1.7.2008)

Terveen kriittisessä kolumnissaan Johanna Korhonen kuvaili puolestaan yhdistystoiminnan pimeimpiä puolia syksyllä 2009. Korhonen totesi tekstissään, että “[m]onien yhdistysten elinvoimaisin toimintamuoto on kokous, kuolettava tilaisuus, jossa istutaan pöydän ympärillä ja haukotellaan sisäisesti.”

Ajan puute lieneekin suurin yhdistystoimintaa hankaloittava yksittäinen tekijä. Aika harva varmaan haluaa haaskata aikaansa Korhosen kuvailemiin kuolettaviin tilaisuuksiin. Hyvät sähköiset työvälineet voisivat siksi innostaa uusiakin ihmisiä mukaan järjestöihin, jos nämä välineet auttavat hoitamaan yhdistyksen asiat nopeasti ja tehokkaasti. Tällöin yhdistystoimintaa voisi pyörittää ilman tolkutonta ajallista investointia.

Jäsenrekisterin ylläpito

Yritykseni valmistaa FloMembers-nimistä jäsenrekisterisoftaa; halusin kertoa tämän heti sessioni aluksi, jotta osallistujat tiesivät, että minulla oli asiassa osittain oma lehmä ojassa. Välineen esittely löytyy osoitteesta www.flomembers.fi; välineen demo löytyy puolestaan täältä.

Ennen Tampereen tapaamista Antti Poikola vinkkasi CiviCRM-nimisestä avoimen lähdekoodin softasta (http://civicrm.org/), jota olin muutama vuosi takaperin kokeillutkin. Välineen voi asentaa joko Drupalin tai Joomlan päälle ja myös sen demo on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Suurin ongelma lienee välineen mahtipontisuus: järjestelmä tarjoaa välineitä niin lahjoitusten kuin tapahtumienkin hallintaan joten ainakin alussa CiviCRM lähes tyrmää ominaisuuksien paljoudella.

Samoin pikaisessa testikäytössä jää epäselväksi, kuinka välinettä voisi hyödyntää jäsenistön laskuttamisessa Suomessa. Monet järjestöt kun haluavat esimerkiksi synkronisoida maksuliikenteensä pankkitietojen kanssa ja tällaista ominaisuutta ei Suomen ulkopuolella taideta tuntea.

Niinpä henkilökohtaisesti suosittelisinkin suomalaisille järjestöille jotain täkäläistä jäsenrekisterisoftaa; joko FloMembersia tai jotain muuta vastaavaa nettipohjaista välinettä, joita löytyy googlettamalla useitakin. Toki CiviCRM:stä olisi mahdollista luoda suomalaisten järjestöjen tarpeita vastaava versio, mutta käsittääkseni kukaan ei ole moiseen urakkaan ryhtynyt.

Jatkuu ensi jaksossa…

Seuraavassa blogitekstissä siirrymme tarkastelemaan, millaisia välineitä järjestöille on tarjolla esimerkiksi tiedottamiseen.

Tags: FloMembers, järjestöt, sähköiset välineet